1) Ole nopea mutta älä kiirehdi.
2) Älä ammu huonoon tähtäinkuvaan.
3) Pyri tähystämään jokainen laukaus.
PRS ampujan taidot voidaan omasta mielestäni jakaa viiteen eri tasoon, jotka täytyy käytännössä ottaa järjestyksessä haltuun matkalla hyväksi ampujaksi. Tiedän että jaottelu on pelkistävä, mutta tämäntyylinen on tämän lajin kehityskaari aloittelijasta hyväksi ampujaksi.
Taso: Tarkkaa-ampuja. Ensimmäisellä tasolla ampujan tulee opetella perinteisen tarkkaa-ammunnan perusteet. Hänen tulee opetella että miten luoti käyttäytyy eri matkoilla, miten tuuli, lämpötila ja ilmanpaine teoriassa vaikuttavat luodin lentoon jne. Tässä vaiheessa ampujan on hyvä päästä ampumaan pitkää matkaa makuuasennosta esimerkiksi MPK:n kursseille omalla millä tahansa kiväärillään. Tällä tasolla oleva ampuja osaa ampua makuu-asennosta omalla aseellaan pitkille matkoille tarkasti.
Ensimmäisen tason ampujan tulee harjoituksissa kiinnittää huomio ulkoballistiikan opetteluun ja tarkkaa-ammunnan perusteisiin.
Taso: Oikeat työkalut. Sen jälkeen kun on ammunnan perusteet otettu haltuun, pitää ampujan hommata itselleen lajiin sopiva työkalu. Tämä tarkoittaa pulttilukkokivääriä järkevässä kalipeerissa, joka on suunnilleen tasapainossa. Käynti aseella pitää saada tarpeeksi hyväksi eli alle 25mm 10lks kasoja pitää pystyä ampumaan. Kiikarissa pitää olla säätövarat kilometriin ja ristikko milliradiaanipohjainen. Kiväärin lisäksi pitää olla kunnon tukipussi jolla pystyy ampumaan barrikaadeilta.
Toisen tason ampujalla huomio kannattaa kiinnittää siihen että hankkii itselleen järkevän aseen lisäksi hyvän tukipussin ja opettelee käyttämään sitä.
Taso: Ampuma-asentojen opettelu. Kolmannella tasolla ampuja opettelee PRS ammunnan ampuma-asennot tripodin käyttöä myöten. Tässä vaiheessa suoritukseen haetaan rutiinia ja toistoihin vauhtia. Opetellaan ampumaan kellon kanssa ja tämän vaiheen loppuvaiheessa ampujan pitäisi pystyä ampumaan 10sek/lks tahtiin laukauksia oikean kokoisiin eli 0,5mrad kokoisiin pelteihin.
Kolmannella tasolla harjoittelu on barrikaadilla kellon kanssa asentojen jumppaamista.
Taso: Omien osumien spottaaminen ja havaintojen perusteella korjausten tekeminen. Tässä vaiheessa ampuja opettelee vaihtelevista ampuma-asennoista ammuttaessa spottaamaan onnistuneesti omat osumansa. Tässä vaiheessa opetellaan osumien rauhallisen spottaamisen lisäksi tekemään havaintoja kesken kilpailusuorituksen.
Neljännellä tasolla ampujan pitäisi päästä ampumaan kiväärillä pitkälle matkalle >299m ja harjoitella omien laukaustensa tähystämistä.
Taso: Kilpa-ampuja. Tällä tasolla ampujalla on kaikki asennot kunnossa, vehkeet toimii ja kilpailuissa käydään säännöllisesti. Harjoituksissa ammutaan pieniin, aseen käynnin rajalla oleviin ~0.3mrad maaleihin, sekä paperiin. Ampuma-asennoissa ei ole enää juurikaan värinää ja laukaukset ovat säännöllisesti hyviä. Omien laukausten spottaaminen onnistuu säännöllisesti. Suomen kärki on tällä tasolla
Taso: Pro ampuja. Tällä tasolla harjoitellaan ampumista ja kilpailemista eri olosuhteissa. Tämän tason ampujat kiinnittävät valtaosan huomiostaan tuulen ja ympäristön arviointiin, sillä kilpailuissa pro ampujien väliset erot ovat niin pieniä, että paras tuulen lukija voittaa. Tämän tason ampujilla suorittaminen on tasaista ja osumaprosentti säännöllisesti yli 80%. Tyhmiä virheitä ei enää tule.
Mentäessä uudelle stagelle, tulee suoritukseen valmistava toiminta standardoida optimaalisen suorituksen takaamiseksi. Kun noudattaa standardeja toimintatapoja, minimoi samalla riskin sille, että jokin olennainen osa-alue pääsee epähuomiossa unohtumaan. Stagen suunnittelun voi tehdä monella tavalla, mutta tämä on järjestelmä jota itse käytän ja jonka olen hyväksi todennut. Olen jakanut toiminnan neljään eri osa-alueeseen:
1) Etsi maalit ja tarkista etäisyydet. 2) valmistele korot ja tuuliennakot 3) suunnittele asennot. 4) Läpikäy suoritus ja mahdolliset ongelmatilanteet mielessäsi lävitse useaan kertaan ennen omaan vuoroa.
Tässä vaiheessa on ensin tärkeää selvittää, että vastaako maalit machbookissa annettuja maaleja. Onko niitä sama määrä ja ovatko ne saman kokoisia? Tämän jälkeen maalit tulee paikantaa maastosta ja mitata niihin etäisyys, tai varmistaa tuomarilta, että pitävätkö etäisyydet paikkaansa.
Paikantamisen ja etäisyyksien mittaamisen jälkeen täytyy muuttaa maalin koko milliradiaaneiksi, niin saadaan tieto siitä ovatko maalit isoja vai pieniä(milliradiaaneissa). Eli ovatko maali "helppoja" vai "vaikeita"
Erittäin tärkeää on hahmottaa, että missä maalit sijaitsevat maastossa ja mihin selkeisiin maastonmuotoihin pystyt maalit sitomaan. Kun etäisyydet ovat pitkät ja maasto epäselvä, maaleja ei löydä ilman maastonmuotoja, joihin olet maalit sitonut.
Vieressä esimerkkikuva laaksosta jossa viking traililla oli noin 30 harmaata maalipeltiä kivien päällä etäisyyksillä 200m-980m
Mikäli stagella on maaleja jotka ovat usealla eri etäisyydellä, täytyy jokaiselle maalille erikseen laskea korotus ballistiikkalaskuria hyödyntäen.
Ampujan pitää päättää, millä tavalla stagea lähdetään ampumaan: kierretäänkö jokaisen maalin kohdalla erikseen oikea koro torniin vai ammutaanko ristikolla "hold overina"?
Stagelle mentäessä korkeuskorjausten lisäksi pitää ballistiikkalaskuria hyödyntäen valmistella tuulikorjaukset annetuille maaleille. Hyvä tapa on arvioida parhaan kykynsä mukaan ensin tuulen pääasiallinen suunta ja voimakkuus. Sen jälkeen tehdään tällä tuuliarvolla korjaukset jokaiselle maalille. Tämän jälkeen valitaan hiukan heikompi tuuli ja hiukan voimakkaampi tuuli siltä varalta, että alkuperäinen arviomme ei osunutkaan täysin oikeaan. Esimerkiksi alkuperäinen arvio on että tuuli on 4m/s niin ylös merkataan tuulikorjaukset arvoilla 2m/s, 4m/s, 6m/s.
Kuvassa valmistellut arvot cheat cardissa maaleille 300,400,500,600m:ssä oletuksella 4m/s tuulesta.
HOLD OVER. Hold overina ampuminen tarkoittaa sitä, että eri etäisyydellä olevat maalit ammutaan samoilla kiikarin asetuksilla. Yksi maaleista asetetaan asetukseksi kiikariin ja muut maalit ammutaan sopivasti ali tai yli vs. ristikon keskipiste. Mikäli lähdetään ampumaan "hold overina", niin hyvä tapa on valita pienin maali(milliradiaaneissa) korotorniin ja ampua muut ristikolta, koska pienimpään maaliin on luonnollisesti vaikein osua ja ristikon keksipiste on luonnollinen tähtäyspiste ja sillä osuu parhaiten. Tämän lisäksi mikäli etäisyyksiä on monta, kannattaa valita joku keskimmäisistä maaleista tähtäyspisteeksi, niin että osaa maaleista ammutaan yli ja osaa ali. Tämä sen takia, että isoilla hold over arvoilla esim 5mrad pidolla ampuminen ja etenkin tähystäminen muuttuu todella hankalaksi. "hold overien" suunnittelussa kannattaa hyödyntää maalien kokoja. Esim: Mikäli ampuu esim MSR2 ristikolla, ammutaan 0,5mrad kokoisiin maaleihin ja hold over arvot olisivat 0,8mrad ja 1,3mrad, niin itse lähtisin ainakin ampumaan 1mrad selkeällä viivalla ensimmäistä maalia alareunaan ja toista yläreunaan. Selkeällä poikkiviivalla maalin alareunaan ampuminen on tarkempaa kuin suoran palkin asettaminen juuri 0,8mrad kohdassa juuri taulun keskelle.
Esimerkki: Aikapaineen takia päädytään ampumaan sama cheat cardin esimerkki 300+400+500+600 hold overina. Kaikki maalit on kooltaan 2MOA. Asetetaan 400m arvo 1,9mrad kiikariin. Mikäli maalit ammutaan läheltä kauas, niin ensimmäistä voi ampua ~1mrad alle, toista ammutaan keskipisteellä, kolmatta ammutaan 1mrad yli ja toista ammutaan ~2mrad yli. Hold overeissa kannattaa tehdä pieniä 0,1-0,2 mrad pyöristyksiä, mikäli sillä saavutetaan selkeämpi tähtäyspiste ristikolta. Maaliin osumisen kannalta 0,1 virhe koroarvossa ei useinkaan ole merkityksellinen koska maalit ovat niin isoja.
HUOMIO: hold overeissa osumien tulee olla suhteellisen varmoja, koska hold overina osumien tähystäminen on paljon vaikeampaa kun keskipisteellä ammuttaessa. Tämä sen takia, että silmä luonnollisesti hakeutuu kiikarin keskipisteeseen ja rekyylin aiheuttama tärähdys helposti käyttää silmän kiikarin keskellä, jolloin osuma helposti tulee missattua.
HUOMIO: maalin koko tulee huomioida myös vaihtoehtoisissa tuulikorjauksissa. Mikäli ammutaan 0.6 mrad peltiä ja ammut aloituskorjauksella pellistä ohi, pitää korjausta muuttaa ainakin 0.4mrad seuraavaan laukaukseen samaan maaliin, vaikkakin kirjaamasi arvo kovemmalle tuulelle voi olla 0.2 suurempi kuin alkuperäinen. Tästä lisää ohi ampuminen osiossa.
Suunnittele mistä paikoilta ja mihin maaleihin aiot kyseisellä stagella ampua
Suunnittele tarkalleen mistä asennosta aiot ampua
Ammutko perusasennoista vai käytätkö tripodia?
Mihin kohtaan ja miten päin asetat tukipussit esteellä?
Mihin asetat jalat ampuma-asennoissa?
Nojaatko esteisiin vai oletko neutraalissa asennossa?
Kun ballistiikka-arvot ovat selvillä ja olet suunnitellut oman suorituksesi, on aika käydä tuleva suoritus vähintään muutaman kerran mielessäsi lävitse.
Vaihe vaiheelta käy läpi mielessäsi mitä teet, miten liikut, mitä maalia ammut, mistä aloitat, missä vaiheessa vaihdat lippaan, jne...
Valmistaudu hyvissä ajoin omaan suoritukseesi. Ota selvää ketkä ovat kolme sinua edeltävää ampujaa teidän omassa ryhmässänne.
Ensimmäisen kohdalla käy suoritus vielä muutaman kerran läpi mielessäsi.
Toisen kohdalla laita kaikki varusteesi valmiiksi ja siirry valmiiksi varusteidesi kanssa odottamaan suorituspaikan taakse.
Kun olet seuraavana vuorossa, kaikki paskanjauhanta viimeistään seis, keskity pelkästään omaan tulevaan suoritukseesi ja siihen mitä aiot tehdä seuraavaksi.
Kun on sinun vuorosi ampua, keskity vain omaan tekemiseesi.
Käy itsellesi rauhallisesti läpi suorituksen aikana mitä teet nyt ja mitä aiot tehdä seuraavaksi, tämä rauhoittaa tekemistä.
Mikäli teet jotain havaintoja kesken suorituksen, ne kannattaa sanoa itselleen ääneen, muuten ne helposti unohtuu. Esimerkiksi mikäli ammut maalista ohi ja näät tähystää oman osuman toteat itsellesi "0.4 milliradiaania vasemmalta ohi, korjaan seuraavaan laukaukseen 0.4mrad oikealle"
Keskity rauhallisiin hyviin laukauksiin. On paljon fiksumpaa ampua rauhassa 100% osumaprosentilla, kuin kylvää kallista lapualaista mahdollisimman kiivaaseen tahtiin takavalliin. Ei se siinä kuitenkaan kasva.
Sano rastituomarille ampuja valmis vasta sitten, kun olet oikeasti valmis suoritukseen.
Tee suorituksesi havainnoista KIRJALLISET muistiinpanot JOKA KERTA!!!!!!! Tätä dataa pääset itse suoraan hyödyntämään seuraavalla stagella. Muuten kuitenkin unohdat tärkeät havainnot kisakiimassa ja teet seuraavalla rastilla samat virheet uudestaan.
Kun olet saanut omat asiasi valmiiksi, kannattaa keskittyä muiden ampujien osumien spottaamiseen.
Etenkin ulkomailla on käytäntö, jossa odottavat ampujat auttavat stagen RO:ta olemalla lasilla ja spottaamalla ampujan osumia. Lasilla olevat huutavat kaikki osumat ja mikäli tilanne on epäselvä, selvitetään se osuman nähneiden kesken ja RO tekee lopullisen päätöksen.
Suorituksen aikana ampuvalle ei saa antaa vinkkejä, mutta mikäli olet ollut lasilla kun toinen on ampunut ja hänen osumansa ovat järjestäen olleet vaikka 0.5mrad vasemmalla, on kohteliasta käydä hänelle havainnot stagen jälkeen kertomassa, jotta hän osaa tehdä toimenpiteitä ennen seuraavaa rastia.
Vaikeammissa maastoissa ja hankalammissa tuuliolosuhteissa toisen ampujan osumien spottaamisella voi saada merkittävää hyötyä ja lisätietoa liittyen omaan suoritukseen. Itse ajattelen spottaamista "hyvän ampujan oletuksella" eli kun katsot ryhmäsi toisen ampujan ammuntaa ja hänen osumat ovat tuulen takia kaikki 0.5mrad pielessä, voit olettaa että hän osaa asiansa ja on tehnyt oman valistuneen arvionsa samalla tavoin kuin sinä. Eli arvioinut tuulta liian vähän. Tämän johdosta sinun kannattaa ottaa hiukan enemmän tuuliennakkoa kuin olit alunperin meinannut. Tiedon luotettavuus korostuu mikäli useammalla ampujalla samassa ryhmässä on samansuuntainen virhe. Usein ampujat voivat avoimesti myös kertoa, millä korjauksilla ovat lähteneet ampumaan ja tämä on mielestäni hyvä tapa. Ei ne kilpailut näissä hetkissä ikinä ratkea.
Myös maalista ohi ampuminen kuuluu olennaisena osana tähän lajiin. Aina ei mene tuulikorjaukset ykkösellä oikein. Ohi ammutun laukauksen jälkeen pitäisi kuitenkin malttaa miettiä hetki ennen, kuin vedetään seuraavan kerran koukusta.
Mietitään seuraavaa tilannetta: Olet kilpailuissa ja ammut 350m matkalta 0.5mrad kokoisesta maalista vasemmalta ohi. Näet että iskemä tulee maalin viereen. Mitä teet seuraavaksi?
Ensimmäinen ajatus on siirtää ristikkoa oikealle niin paljon että iskemä on maalissa. Tämä on oikein, mutta kuinka paljon on oikea määrä siirtoa? Mikäli ensimmäinen laukaus on mennyt ohi, voidaan karkealla oletuksella ajatella iskemän pisteen olevan piste johon ase sillä hetkellä niillä säädöillä käy. Mikäli iskemä on mennyt aivan maalia viistäen ohi niin voidaan ajatella, että ase käy noin 55% maalin koosta sivuun. Tällöin tähtäyspiste tulisi siirtää 55% maalin koosta sivuun jotta iskemät olisivat maalin keskellä. Juuri peltiä viistävät iskemät ovat kuitenkin hankalia ja tyypillistä on että laukaus menee "selvästi" maalista ohi, eli iskemä näkyy maalin vieressä. Tämä tarkoittaa tilannetta jossa ampujan valitsemat ballistiikka-arvot ovat lähes oikein ja tämä tilanne on äärimmäisen tavallinen kilpailuissa. Näihin tilanteisiin on olemassa hyvä 70% muistisääntö. Mikäli ensimmäinen laukaus menee ohi, niin seuraava korjattu laukaus tulee olla minimissään 70% maalin koon verran eri paikassa.
Esimerkki: 500m 25cm maali. Maalin koko on 0.5mrad. Valmistelet itsellesi korot. Mietit etukäteen, että maalin koko on 0.5mrad joka tarkoittaa sitä, että mikäli keskelle ammuttu laukaus menee maalista ohi, niin iskemä on kutakuinkin 0.3mrad väärässä paikassa. Tämä tarkoittaa sitä että sinun korjausliikkeen tulee olla minimissään 0.3mrad -> päätät että teet 0.4mrad korjausliikkeitä, et pienempiä. Nyt ammut pellin ali niin että näät osuman (5cm ali). Toteat että ali meni ja otan jo valmiiksi suunnitellun 0.4 muutoksen ja ammun sillä, osuma. Mikäli teet kuten aloittelijat usein tekevät eli he ampuvat ensin pellin ali, jonka jälkeen korjauksena he tähtäävät maalin yläreunaan, ammut toisenkin laukauksen ali. Tähtäyspisteen siirtäminen maalin yläreunaan siirtää tässä tapauksessa osumia 0.25mrad ja ohi ammuttu laukaus menee ohi minimissään 0.3mrad.
Korjausta ei kuitenkaan kannata ottaa koko maalin vertaa ohi, mikäli havainto ohilaukauksesta ei ole aivan varma. Todellisuus kuitenkin on, että aseet eivät ole laserosoittimia vaan ainoastaan hiukan tarkempia haulikoita joilla tehdään noin MOA:n kokoinen reikäkuvio. Ensimmäinen laukaus joka ammutaan ja menee ohi voi olla aivan kuvion vasemmassa reunassa ja mennä vasemmalta ohi. Tässä tilanteessa aseesi tekemä reikäkuvio on osittain maalin päällä ja ampumasi laukaus sattui olemaan vain kuvion vasemmassa reunassa. Tämän jälkeen siirrät tähtäyspistettä koko maalin verran oikealle ja toinen laukaus on aseesi käyntikuviosta aivan oikeasta reunasta ja menee oikealta ohi.
Vieressä on oikean elämän esimerkki kilpailuista allekirjoittaneelta. AMET: 510m ammutaan 15cm maalia toinen maali oikealta. Ensimmäinen laukaus tähdättynä keskipisteeseen YLI. Toinen laukaus tähdätty MAALIN ALAREUNAAN --> YLI, josta kyseinen ruutukaappaus. Kolmannella laukauksella tähtäyspiste 0.2mrad alas -> OSUMA.
Ampujan pitää uskoa omia ohilaukauksiaan ja uskaltaa tehdä oikeat korjaukset heti ensimmäisen havainnon perusteella.
Suomessa tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että kovinkaan monella ampujalla ei osaaminen vielä riitä siihen, että ampuja näkisi spotata omat osumansa. Tässä tapauksessa pitää silti uskaltaa tehdä korjauksia ja tarpeeksi isoja sellaisia, mikäli ei osu peltiin kilpailuissa. Monesti kisoissa näkyy tilanteita, joissa ampuja ampuu jatkuvasti samasta kohdasta pellistä ohi. Näissä on nähtävissä, että ampuja osaa ampua hyvän laukauksen, mutta hän ei vain näe, mihin laukaus osuu. Näissä tilanteissa ampujan pitäisi ottaa reilu 0.5mrad korjaus toiseen laukaukseen ja koittaa sillä. Mikäli sekään ei osu ottaa toiseen suuntaan vastaavan korjauksen ja koittaa sillä. Stageilla ammutaan usein 10 laukausta, niin teoriassa viidellä(keskelle+oikea+vasen+ylös+alas) laukauksella on katettu jo sen kokoinen alue maalialueesta että joku laukauksista olisi pitänyt jo osua.
PRS on toiminnallinen kiväärilaji, jossa ammutaan pelkästään muista kuin hyvistä ampuma-asennoista. Ampujan fyysinen kunto vaikuttaa merkittävästi a) miten hyvin hän pääsee ampuma-asentoihin b) miten hyvin ja pitkään hän pysyy niissä ilman lihasten väsymisen aiheuttamaa vapinaa c) Miten paljon hän alkaa puhaltamaan paikkojen vaihdoissa ja tämä vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka paljon d) ampujalla nousee sykkeet suorituksen aikana heikon kunnon takia. Fyysinen suorituskyky on myös erittäin merkittävässä osassa kilpailumaailmassa. Monet isot kilpailut ovat kaksi- tai kolmepäiväisiä. Niiden yhteydessä yleensä matkustetaan paljon, nukutaan vähän ja syödään huonosti. Isot kilpailut ovat siis fyysisesti raskaita. Mitä paremmin ampuja pystyy sietämään pitkää rasitusta, sitä paremmin ammunta sujuu kilpailun viimeisillä stageilla, joilla yleensä ratkotaan kilpailun sijoitukset.
Fyysiseen kuntoon ja erityisesti lihaskuntoon kannattaa panostaa, koska siitä saatava hyöty on merkittävä. Vahva ampuja jaksaa heilutella painavaa asetta vaivattomasti. Notkea ampuja pääsee helposti kaikkiin ampuma-asentoihin ja saa maksimoitua hyvin rakennetusta ampuma-asennosta saatavan hyödyn. Hyvässä kestävyyskunnossa oleva ampuja pystyy pitämään vireystasoaan ylhäällä läpi pitkän kilpailun, kun muiden ajatus alkaa sakkaamaan väsymyksen takia.
Ole siis vahva, notkea ja kestävä.